Viime viikonloppuna vietettiin Lilan 2- vuotis syntymäpäiviä! Vieraita riitti hieman iltapäivä kahden jäljestä ilta yhteentoista saakka. Päivän sankari oli kyllä hurmaava juhlien pikkuemäntä. Sain myös huomata, että omien lelujen jakaminen ei vaan taida olla Lilalle kovin helppo juttu. KAIKKI on MINUN. Kuulunee ikään lähes kaikilla kaksi vuotiailla, joilla temperamenttia vähääkään löytyy. Samoin kuin se, että tämän hetken lempisana on EI. Lähdetäänkö ulos? EI. No jäädään sitten sisälle? EI. Onko kaikki hyvin? EI. Sattuuko johonkin? EI. Auttaako äiti? EI. Otatko kakkua? EI. Nyt se tosin on jo hieman laantunut, tuo EI sanan viljely. Enenevissä määriin vastaus on jo NIIN tai JOO. Onneksi.
 |
| Päivänsankari. |
Nyt on myös alkanut MINÄ ite LILA. Ihan muutama viikko sitten luin jutun jossa esitettiin, että kaksi vuotiaan kanssa lähtemiset ja tekemiset vievät nyt astetta enemmän aikaa kun lapsi haluaa tehdä kaiken itse. Lukiessani vain mietin, että ei meillä kyllä vielä ole kiinnostusta. Mutta eipä mennyt aikaakaan, kun neiti alkoi kiinnostua vetoketjun kiinni laitosta itse, sukat pitää saada pukea aina itse, housut on niin vaikea vetää vaippapepun yli jalkaan, mutta apua EI saa antaa. Jos et kuitenkaan edes yritä auttaa, niin huuto siitäkin tulee.. AUTA! Hyvähän se on, että itse tekeminen ja omatoimisuus kiinnostaa. Onneksi ei yleensä olekaan kiirettä mihinkään. Veli kun saapuu kotiin eskarista, niin Lilli on heti eteisessä pukemassa päälleen Jimin ulkokamppeita. Hyvää harjoitustahan se vain!
 |
| Lihavoileipäkakku. |
Sellainenkin minulle iloinen huomio, että Lilakin tykkää voileipäkakusta! Äitinsä tyttö. Vihdoin perheessä on joku muukin minun lisäkseni! Onpahan syy tehdä voikkaria edes yksiin juhliin vuodessa! Pitkästä aikaa nimittäin tein voileipäkakkua. On se niin lempipuuhaa tuo leipomuksien loihtiminen! Ihan hyvin ne taas onnistuivatkin ja näkyi vieraille maistuvan. Kakun koriste aiheutti tällä kertaa enemmän stressiä kuin olisin olettanut. Ei ottanut onnistuakseen sitten millään. Olin haaveillut tekeväni sokerimassasta pionin. Taisin jättää sille muiden touhujen ohella liian vähän aikaa. Päädyinkin sitten tekemään vaan perinteisen ruusun. Kakuksi valikoitui suklaa aprikoosi täytekakku, jonka päälle tuli ihana kuohkea maitosuklaa ganache. Lisäksi tein meetvursti- cheddar muffinseja, sekä kala- juusto muffinsseja. Ari oli löytänyt lidlistä hauskan muotin, jolla ne sitten toteutettiin. Lopputulos oli yllättävän hyvä! Pitää vielä myöhemmin kokeilla samaa reseptiä, mutta lisätä tuorejuustoakin taikinaan. NAM!
 |
| Suklaa aprikoosi kakku kuohkealla maitosuklaa ganache kuorrutteella. |
 |
| Suolaisia muffinsseja. |
Lila sai itse koristella vaahtosieni karkeilla kääretorttu kakun. Lila myös puhalsi tietysti aivan itse kynttilätkin kakusta. Synttäri kuvia onkin nyt katseltu non-stoppina ja hän onnellisena itse selittää mitä kuvissa tapahtuu. Osa vieraista kun oli lähtenyt ja seuraavia vielä odoteltiin, sammui pieni päivänsankari sohvalle hetkeksi. Ihan mieletön 2-vuotis synttärikuva! Tyllihame kruunaa koko komeuden. Mikä ihana muisto <3 Tuli samalla juhlittua omatkin syntymäpäivät, kun eihän niitä enää ole muuten juhlittukaan. Mutta se tärkein - Hyvää syntymäpäivää minun oma pieni tanhupallo!
 |
| Pikku- tanhupallo. |
Kommentit
Lähetä kommentti