Rakkaus löytyi Kainuusta

Halloween vietettiin näköjään jo ihan tradition mukaan ystäväperheen kanssa, kun Hannan poppoo tuli taas meidän kanssa kummitusjuhlaa juhlimaan. Siskontyttö Jonnakin matkusti Rovaniemeltä tänne meidän luokse, joten meillä oli täällä parhaimmillaan seitsemän lasta riehumassa! Hieman haastettahan siinä on majoittua näin isolla porukalla kun yläkertaan ei vielä pääse, mutta sopu sijaa antaa ja muutenkin on totuttu elelemään kuin sillit purkissa! Tänä vuonna tehtiin sitten aitoja kurpitsalyhtyjä kuistille, kun Hanna toi niitä mukanaan veisteltäväksi! Teinkin lyhdyn nyt ihan ensimmäistä kertaa itse! Tämän ensimmäisen kurpitsani veistelin ihan niiden valmiiden teippien mukaan. Kurpitsassa oli silmän ja suun risteyksessä hieman huonoksi mennyt kohta, joka repesi siitäkin huolimatta, vaikka välineenä oli kapea, terävä ja hyvä veitsi. Noh, palan sai onneksi kuitenkin pysymään paikallaan. Hienot kurpitsat saatiin aikaiseksi ja ensi vuonna onnistuu varmasti jo paremmin! Elämäni ens

Huh hui. Kesä oli lämmin ja ihana, mutta toisaalta se hurahti ohi taas aivan liian vauhdilla. Ollaan koko kesä oltu kyllä yötä päivää ulkona ja nautittu oikein urakalla harvinaisista helle päivistä. Kaikki, minkä vaan saattoi tehdä ulkona, se myös tehtiin. Tämä kesä oli unohtumaton. Painan sen syvälle sydämeni syövereihin ja pidän siellä ikuisesti. Syksyn saapuessa olo on kuin joutuisi luopumaan jostakin, vaikka samalla on tunne, että tilalle saa varmasti jotakin uutta. Toukokuun tulppaanit Päivän paistattelua Välipala poppareita Jotenkin tuntuu siltä, että Jimi oli viimeistä kesää muka pieni. Elokuussa alkoi ekaluokka. Siis härre sitä eroa eskarikuvan ja ekaluokan kuvan välillä! Ja Neasta puhumattakaan. Seiskaluokkalainen, kävelee ku nainen. Enää ei saa edes kutsua nimellä Nekku. Tämä oli hyvin todennäköisesti myös viimeinen kesä Lilan kanssa kotona. Apua mun sydän särkyy! Kotiäitiyden loppu häämöttää. Tulevaisuus pelottaa, mutta houkuttelee samalla.

Koivut varastoivat juuriinsa energiaa mahlan muodossa talven varalle, joka sitten keväällä nousee kohinalla runkoa pitkin oksiin. Koivuista voi juoksuttaa mahlaa itsellekkin ravinnoksi keväällä, ennen kuin silmut puhkeavat. Jos mahlaa otetaan puusta kohtuudella, se ei juurikaan häiritse puuta. Itse olen kuitenkin mahlaa kerännyt vain muutenkin kaatouhan alla olevista puista. Juoksutus tapahtuu siten, että puuhun porataan pieni reikä, halkaisijaltaan noin 5mm. Reikä porataan mahdollisimman alas, kuitenkin riippuen keruuastiankin korkeudesta. Keruuastian tulisi jäädä reiän alapuolelle. Reikään työnnetään letku tai putki, joka pysyy napakasti reiässä. Toinen pää asetetaan kannelliseen keruuastiaan. Meillä astiana on toiminut viinin valmistukseen tarkoitettu astia. Letku on mehumaijasta lainattu. Keruuastian tulisi jäädä reiän alapuolelle. Reikä porataan hiukan yläviistoon. Mahlavirtaus on pintakerroksessa joten reiän ei tarvitse olla kovinkaan syvä.

Koivu ei varmaankaan paljon esittelyjä kaipaa, onhan se Suomen yleisimpiä lehtipuita. Jokainen on varmasti ainakin kuullut koivuvastasta, jollei jopa tehnyt sellaista itse. Vastan teko onnistuu vallan mainiosti lapsiltakin. Vastaan kerätään muutamia tuuheita koivun oksia, sidotaan ne kimpuksi joko yhdellä oksalla tai narulla. Koivuvasta onkin olennainen osa suomalaisessa saunakulttuurissa. Allergikot voivat kuitenkin saada oireita myös koivuvastasta. Koivuun yhdistetään Suomen kesä ja valoisat yöt, juhannustaikoineen. Pieneen vastaan riittää jo noin kymmenen oksaa nippuun. Sidotaan narulla tai yhdellä oksalla kiinni. Koivua voi hyödyntää myös monilla muilla tavoilla ja se antaakin käyttöömme itsestään aivan kaiken, mutta tulee muistaa, että koivun oksia, lehtiä tai muitakaan osia ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa! Nuoria koivun silmuja ja pieniä lehtiä voi hyödyntää myös keittiössä . Niitä voi käyttää teenä, salaateissa, leivonnassa, keitoissa ja p

Orvokeilla loihdit upeat kakun koristeet! Kevät ja alkukesä on villiyrttien kulta-aikaa, tosin hyödynnettävää riittää pitkin kesääkin. Tärkeintä on tunnistaa kasvit oikein ja kerätä vain puhtaita kasveja ja vain puhtailta alueilta. Saasteisia alueita, tien varsia, keinolannoitettuja tai torjunta-aine käsiteltyjä alueita on syytä välttää. Osa kasveista kerää itseensä nitraatteja, joten koiranhäkkien, navettojen ja muiden runsaasti typpeä sisältävien kasvupaikkojen läheisyydestä ei kannata kerätä syötäviä kasveja. Teeaineksia! Luonnossa kulkiessa ja keräillessä on myös tunnettava jokamiehenoikeudet. Toisten maata, tonttia ja esimerkiksi viljelyksessä olevaa peltoa on kunnioitettava. Suurten yrttimäärien keräämiseen toisen maalta on syytä pyytää lupa maanomistajalta. Ruohovartisten kasvien maanpäällisiä osia saa kerätä ilman lupaa, mutta puun osien, varpujen, sammalten ja jäkälien keruu on luvan varaista. Luonnon tulisi säilyä sellaisena, kun se oli ennen keräämistäkin