No niin, tämän joulun ensimmäiset tortut on nyt leivottu. Ja ihania niistä tulikin! Tehtiin kolmella eri makuisella marmeladilla monenmoisia torttuja. Makuina oli vadelma, omena ja tietysti luumu. Tortuista tuli muun muassa lahjapaketteja, karkkeja, enkeleitä kuin myös niitä perinteisiä tähtitorttujakin! Nealtahan tämä sujuu jo kuin ammattilaiselta ja niin mallikkaasti osasi Jimikin jo näitä väsätä! Näytin vain Jimpulle miten leikata ja taittaa taikinalevyt, että saa erilaisia torttuja loihdittua! Laitoin ohjekuvan tähän muillekin leipuri- tontuille vinkiksi!
 |
| Kieli keskellä suuta keskittyen! |
 |
| Nea taiteilijan tortut! |
 |
| Monenmoista torttua. |
 |
| Jimin enkeli torttu. |
 |
| Nyt päästään herkuttelemaan! |
 |
| Leikkaa torttulevyt viivojen mukaan ja taita nuolien osoittamalta kohdalta keskelle. |
Ajattelin jo, että askartelemme myös joulukortit viikonloppuna, mutta satuin löytämään muutaman vuoden takaiset askarrukset ja laitetaankin ne nyt sitten vihdoin tänä vuonna hyvän joulun toivotuksia toimittamaan! Päästiin sitten vähän helpommalla siinä mielessä. Tehtiin kuitenkin vielä pakettikortteja, joihin kirjata lahjan saajan nimi. Ideahan näissä on tietysti, että näyttävät joulukuusen palloilta. Nämä syntyi nopeasti pyöreistä puukiekoista, joihin liimattiin lumihiutaleita ja helminauhaa. Kiekoissa oli valmiiksi porattu pieni reikä, johon voi laittaa ripustus nauhan. Näitähän voi askarrella myös ihan kartongista tai paksummasta pahvistakin! Minusta on hauska tehdä pakettikorteistakin niin kivat, että lahjan saaja voi halutessaan ripustaa ne vaikka joulukuuseen!
 |
| Enkelikortteja. |
 |
| Pakettikortteja. |
Sen ajan mitä joulutouhuilta ja yläkerta rempalta ehdittiin, niin yritettiin sitten käyttää ulkoiluun. Pihaan ilmestyikin tänä vuonna lumikettu, toivottamaan vieraat tervetulleiksi. Täytyy myöntää, että suunnitelmissa oli tehdä kissa. Kuonosta tuli vaan sen verran pitkä, että ketulta se enemmän näyttää. Tein myös perinteisen pienen lumiukon porkkananenineen, mutta touhukas (lue mahdoton täystuho) Pinja hyppäsi ukkoa vasten yrittäen varastaa sen porkkananenää ja lumiukon pää lensi lumihankeen. Lapset sen ovat jo korjanneet ja eiköhän me tässä vielä uusi ja isompikin lumiukko saada aikaiseksi!
 |
| Lumikettu. |
Pääsin pitkästä aikaa myös ihan yksinäni, vain omien ajatusteni kanssa kävelyllekin. Näillä seuduilla saa toden totta rauhassa käppäillä. Monesti vastaan ei tule ristin sielua. Silloin tällöin ohi saattaa ajella jokunen auto. Ympärillä on lähinnä peltoa ja metsää. Katuvalojahan meillä ei ole, joten jos kauemmaksikin innostun lähtemään, niin pidän kyllä visusti huolen siitä, että ehdin kotiinkin sitten varmasti ennen pimeää! Kävelyn jälkeen olikin kiva päästä nuotion lämpöön kahville ja makkaran paistoon!
 |
| Ei ristin sielua. |
 |
| Minun lenkkipolkuni maisemia, peltoa ja metsää. |
 |
| Nuotiolla lämmittelemässä. |
Meillä muuten vieraili kai tonttukin, kun kuistille oli ilmestynyt lahjakassi! Kassista löytyi paljon toivottu neljän leivän paahdin, koko perheen elokuva ja pöllö palapeli! Oli se vain jännittävä hetki! Vielä olisi niin paljon jouluksi puuhailtavaa ja taas aika tuntuu menevän niin vauhdilla. Menoa ja meininkiä on luvassa taas joka viikonlopulle! Vaikka nautinkin tästä vuodenajasta ja haluan lasten päiviin jouluntaikaa ja ihania jouluperinteitä muistoksi, niin silti se aina jossain vaiheessa iskee! Nimittäin se - Joulupaniikki!
Kommentit
Lähetä kommentti